Arktinen ruuantuotanto tapahtuu 60° leveyspiirin pohjoispuolella. Niinpä koko Suomen ruuantuotanto on arktista. Melkein kolmannes 60° leveyspiirin pohjoispuolella asuvista ihmisistä on suomalaisia.

Suomessa viljellään maata, vaikka sen ei pitäisi periaatteessa olla mahdollista

Poikkeuksellista maataloustuotantoa

On poikkeuksellista, että näillä leveysasteilla ilmasto ja luonto mahdollistavat kaupallisen maatalous- ja luonnontuotetuotannon. Golf-virran ansiosta ilmasto on Suomessa suotuisampi maataloudelle ja elintarviketuotannolle kuin muilla mantereilla samoilla leveysasteilla. Esimerkiksi Siperiassa ja Kanadassa vallitsee paikoin ikirouta. Myös vesialueet, Suomen eteläiseltä läntiselle alueelle rajoittuva meri sekä suuret ja syvät sisäjärvet leudontavat paikallisesti talven kovimpia pakkasia. Suomen kymmenet tuhannet järvet karkottavat hallaa kukinta-aikoina.

Suomen asema maapallon pohjoisimpana kehittyneenä maatalousmaana tekee Suomessa tuotetusta ruuasta ainutlaatuista. Valttejamme ovat muun muassa tuotantomaan ja ilman puhtaus, runsaat puhtaat vesivarat sekä korkea koulutus ja teknologiaosaaminen.

Arktisiin olosuhteisiin sopeutettu ruuantuotantomme edistää tutkitusti ruuan ja tuotantoympäristön puhtautta sekä tuotantoeläinten terveyttä. Pohjoiset olosuhteet lisäävät monien tuotteiden korkeaa ravintoarvoa ja parantavat niiden hygieenistä laatua. Ne ovat suojanneet ruokaketjuamme myös monilta tehokkaaseen massatuotantoon liittyviltä ongelmilta. Tuotantojärjestelmämme vahvuuksia ovat myös läpinäkyvyys ja jäljitettävyys.

Keskeiset ruuantuotannolle lisäarvoa tuovat tekijät arktisissa olosuhteissa

• Ilman laatu on pääosassa Suomea erittäin hyvä. Suomi on erittäin hyvässä asemassa myös esiintyvien ilman pienhiukkasten määrässä. Lue lisää Puhdas ilma
• Suomessa on runsaat ja korkealaatuiset vesivarat. Pohjaveden osalta Suomi on täysin omavarainen. Suomi on vesivaroiltaan maailman rikkain maa. Suomessa tuotetulla ruualla on pieni vesijalanjälki.
• Suomalainen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdasta.
• Pohjolan kesän valoisuudella on viljely- ja luonnonkasvien kannalta tärkeä merkitys. Missään muualla maailmassa esimerkiksi viljaa ei viljellä olosuhteissa, joissa päivä on kasvukauden aikana yhtä pitkä kuin Suomessa.
• Viileä ilmasto vähentää kasvintuhoojien määrää hidastamalla niiden lisääntymistä. Viileä ilma hillitsee sellaisten lajien leviämistä maahamme pysyviksi kannoiksi, jotka eivät selviä talvikaudesta. Kasvinsuojeluaineiden tarve on vähäinen ja torjunta-aineitakin levitetään muutoinkin niukasti.
• Pohjoisen ekologiset olosuhteet ovat osaltaan vaikuttaneet yhteiskunnan rakentumiseen, osaamisen kehittymiseen ja kaikkeen toimintaan. Arktisen luonnon olosuhteet ovat saaneet suomalaiset maataloustuottajat ja ruuan valmistajat kehittämään omaa erityisosaamistaan, jota ei voi tuoda muualta.
• Luonnonolosuhteiden ohella koko Ruokaketjun vastuulliset toimintatavat vahvistavat tuotteiden puhtautta, jäljitettävyyttä ja tuoteturvallisuutta.

Sivuston tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen tekemään taustaselvitykseen arktisesta ruuantuotannosta. Raportissa esitellään, mitä on arktinen ruuantuotanto ja mitä lisäarvoa pohjoiset olosuhteet tuovat ruuantuotantoomme. Lisäksi lähteenä on käytetty Luonnonvarakeskuksen Ruokafakta-sivustoa. Luonnonvarakeskuksen ja Elintarviketurvallisuusviraston yhteistyönä toteuttamassa ruokafaktapalvelussa suomalaisen ruuantuotannon ja elintarvikkeiden laatua kuvaava tilastotieto on esitetty suhteessa muista, lähinnä Euroopan maista kerättyyn tilastotietoon.

Koko taustaselvitys on saatavissa täältä.

Ruokafakta: https://www.luke.fi/ruokafakta/