Suomalainen kaura on laadukasta: vaaleaa, suurijyväistä ja sen kuoripitoisuus on matala. Sen vahvuuksia ovat myös turvallisuus ja puhtaus. Suomi onkin maailmanlaajuisesti merkittävä kauran tuottaja, ja kaura on tärkein vientiviljamme. Suomalainen kauraosaaminen on valtti kiinnostavien vientituotteiden kehittämisessä.

Vilu viljan kasvattaa - aurinko tekee terää

Viileähkö, lyhyt ja valoisa kasvukausi sopii mainiosti kauran tuotannolle. Yleensä lämmöllä on suuri merkitys viljojen kasvuun, mutta kauran kohdalla se ei ole yhtä merkityksellistä. Kaura viihtyy viileässä ja sille sopivat Suomelle tyypilliset, soista perua olevat turvepohjaiset ja happamat maat. Suomen viileä ilma yhdistettynä sopivaan kosteuteen tukee kauran jyväsolujen täyttymistä ja sitä kautta ytimen suuruutta ja korkeaa hehtolitrapainoa.

Suomen kasvukaudella päivä on pitkä ja valoa on paljon tarjolla. Runsaan valon ansiosta viljojen kasvu on kiivasta: mitä pidempi päivä on, sitä nopeammin viljat kehittyvät. Viljojen kehitystä nopeuttaa myös kylvöjen jälkeen ilmenevät yllättävän korkeat, lämpimän Golf-virran aikaansaamat vuorokauden keskilämpötilat.

Kaura viihtyy Suomen olosuhteissa

Kaura sietää sadetta

Kaura kestää hyvin sadetta ja viihtyy kosteassa. Loppukesän sateisuuden vuoksi kaurasato joudutaan poikkeuksetta oloissamme kuivaamaan. Vilja kuivataan 14 prosentin kosteuteen, mikä lisää tuotteen varastosäilyvyyttä ja vähentää home- ja toksiiniongelmaa. Lisäksi kuivurissa viljaerät sekoittuvat, mikä lisää tasalaatuisuutta. Ilman kiertäessä kuivurissa päästään eroon myös rikkakasvien siemenistä ja muista epäpuhtauksista. Suomalaisen kauran vahvuutena onkin puhtaus - ei ole roskia eikä rikkoja.  Syksyllä korjuuajan tuulet kuivattavat osaltaan kasvustoja, jolloin energian käytön tarve kuivaamisen yhteydessä vähenee.

Pakkanen kurittaa kasvitauteja ja tuholaisia

Arktisen kylmä talvi pakkasineen kurittaa kasvitauteja ja kasvintuhoajia. Suomalainen kaura on myös tervettä. Siksi kasvinsuojeluaineiden käyttö on Suomessa vähäistä ja riski torjunta-ainejäämille on hyvin pieni. Pakkasen ansiosta myös jääntivilja kuolee talvella. Jääntiviljan mukana myös siinä oleva ruoste- ja härmätaudit kuolevat, koska ne talvehtivat vain elävissä kasveissa tai siirtyvät väli-isäntiin. Myös maan roudinta on eduksi kauran viljelylle. Routa muokkaa maata, edistää kasvien vedensaantia ja estää etenkin savimailla maan tiivistymistä. 

Sijoituslannoitus tehostaa ravinteiden käyttöä

Kevätviljojen kasvua tukee myös kehittynyt viljelytekniikka.  Suomessa toteutetaan tyypillisesti sijoituslannoitusta, eli lannoitteet sijoitetaan kylvön yhteydessä siementen välittömään läheisyyteen, mikä tehostaa ravinteiden käyttöä ja jättää rikkakasveille vähemmän kasvuvoimaa. Keski-Euroopassa käytössä olevaan pintalannoitukseen verrattuna sijoituslannoituksen etuna on myös valumien vähäisyys. Pintalannoituksessa ravinteet huuhtoutuvat helpommin sateiden mukana vesistöihin ja toisaalta sateettoman jakson osuessa kylvöihin kasvi joutuu pitkään odottelemaan ennen kuin se saa ravinteet käyttöönsä.

Positiivisia vaikutuksia ympäristöön

Pohjoiset olosuhteemme vaikuttavat positiivisesti kauran tuotantoon, mutta myös kauran viljelyllä voi olla positiivisia vaikutuksia maaperään ja vesistöihin. Kaura voi olla hyvin syväjuurinen, jolloin se saa syvemmältä maasta kosteuden käyttöönsä. Samalla kaura muokkaa maata ja tuottaa maahan arvokasta orgaanista massaa. Suomen laadukkaat ja runsaat vesivarat ovat merkittävä arktisen ruuantuotannon voimavara. Kaura suojelee osaltaan vesistöjä, sillä se tarvitsee vähemmän torjunta-aineita kuin vehnä ja ohra, jolloin myös valumien mahdollisuus vesistöihin jää pienemmäksi.

Suomelle tyypillinen peltojen pieni lohkokoko ylläpitää biologista monimuotoisuutta maatalousympäristössä. Lohkokohtaisten kirjanpitotietojen avulla peltojen viljelyhistoria on hyvin tiedossa ja tuotannon tehokas suunnittelu helpottuu. Viljelijälle koituu pienemmät kustannukset kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja tuotteisiin sekä maaperään jää vähemmän jäämiä kasvinsuojeluaineista. Lohkokohtainen dokumentointi mahdollistaa lisäksi viljan tila- ja lohkokohtaisen jäljitettävyyden.

Suomessa on vahvaa kauraosaamista

Tutkimusta ja ammattitaitoa

Suomalainen kaura on maailmalla tunnetusti laadukasta, suurijyväistä ja vaaleaa. Suomalaisen kauran ydin on suuri, jonka seurauksena kuoripitoisuus on suhteessa alhaisempi. Tämä on valtaosin pitkäjänteisen tutkimuksen, jalostuksen ja kehitystyön ansiota. Arktiset olosuhteemme ovat virittäneet kauran tutkimuksen ja lajikkeiden jalostuksen huippuunsa. 

Kauran viljelyyn soveltuvien ekologisten olosuhteiden lisäksi arktisella osaamisella ja viljelijöiden ammattitaidolla on suuri merkitys kauran viljelylle Suomessa. Kauran viljelyllä on Suomessa pitkät perinteet, ja esimerkiksi onnistuneella viljelykierrolla hillitään kasvintuhoajia, maaperä pysyy ravinnerikkaana ja viljeltävät kasvit tukevat toistensa menestysmahdollisuutta. 

Pohjoiset olosuhteet ja osittain niiden pakottamana kehittynyt osaaminen muodostavat perustan suomalaisen kauran puhtaudelle ja turvallisuudelle. Puhtautta varmistetaan ja tuetaan lisäksi lainsäädännön ja viranomaistyön avulla. Esimerkiksi lannoitteiden käyttöä, kylvösiementen kauppaa, kasvisuojeluaineiden käyttöä ja hukkakauran torjuntaa säädellään ja valvotaan.

Kauran terveysvaikutukset kiinnostavat maailmalla

Kauran tulevaisuus on valoisa

Kauratuotteet kiinnostavat terveysvaikutteidensa vuoksi niin kotimaassa kuin maailmallakin. Kauran tuotteistamiseksi ja jalostamiseksi Suomessa tehdään korkeatasoista tutkimusta, tuotekehitystä ja jalostusta. Jatkossa Suomi voi varmistaa asemansa vahvana kaurantuottajamaana muun muassa kehittämällä lajikkeita, jotka sopeutuvat myös ilmastonmuutokseen. Vaikka ilmasto muuttuu, olosuhteemme säilyvät monella tapaa ainutlaatuisina. Esimerkiksi päivän pituus on meillä jatkossakin kesäisin pitkä.

Suomesta löytyy osaamista kauran viljelyyn, kehittämiseen ja jalostamiseen. Elintarvikkeiden viennin ja lisäarvon rakentamisen näkökulmasta onkin mielekästä panostaa tulevaisuudessa erikoistumiseen ja korkean lisäarvon tuotteiden vientiin.

Lue lisää:

Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi

Ruokafakta

Finnish Oats