Vaikka Pohjolan kesä on lyhyt, se on myös valoisa. Tällä on suuri merkitys luonnon- ja viljelykasvien kasvulle, sillä valo ja päivän pituus vaikuttavat esimerkiksi viljan kehittymisnopeuteen. Mitä pidempi päivä, sitä nopeammin viljat kehittyvät. Missään muualla maailmassa ei viljellä viljaa olosuhteissa, joissa päivä on kasvukauden aikana yhtä pitkä kuin Suomessa. Kesäpäivän seisauksen aikaan juhannuksen tienoilla päivän pituus on Helsingissä lähes 19 tuntia, Oulun korkeudella noin 22 tuntia ja Rovaniemellä aurinko ei laske horisontin alapuolelle lainkaan.

Missään muualla maailmassa ei viljellä viljaa olosuhteissa, joissa päivä on kasvukauden aikana yhtä pitkä kuin Suomessa

Lisäksi kehitysrytmiä nopeuttavat kylvöjen jälkeiset eurooppalaisittain korkeat vuorokauden keskilämpötilat, jotka johtuvat Golf-virran vaikutuksesta. Nämä kaksi kasvuoloillemme tyypillistä avaintekijää yhdessä tekevät viljanviljelyn poikkeuksellisen korkeilla leveysasteilla ylipäätään mahdolliseksi.

Lyhyttä kasvukautta korvaavat valoisat, pitkät päivät

Kasvillisuuden kannalta tärkein vaikuttaja on kasvukauden pituus ja sen lämpötilat. Suomessa kasvukausi alkaa, kun keskilämpötila on noussut pysyvästi vähintään viiteen lämpöasteeseen. Kasvukautemme on lyhyt verrattuna Euroopan keski- ja eteläosiin. Kasvukauden keskimääräinen pituus vaihtelee Pohjois-Suomen 105 päivästä Etelä-Suomen 185 päivään. Keski-Englannissa kasvukausi on yli 270 päivää. Päivän runsas pituus, vuorokautinen valomäärä ja hajasäteilyn voimakkuus korvaavat kuitenkin kasvukauden lyhyyttä.

Arktisen alueen kasvit pystyvät hyödyntämään valoa jo varhain keväällä

Pohjoisissa olosuhteissa monivuotiset kasvit pystyvät hyödyntämään myös varhaiskevään valoa mahdollisimman aikaisin. Arktisen alueen kasvien suuri klorofyllipitoisuus nopeuttaa yhteyttämiskehitystä ja yhteyttämisen optimaalinen lämpötila on muiden alueiden lajeja alhaisempi. Lämpötilan noustua kasvien hengitys nopeutuu jyrkästi ja pimeähengitys on tavanomaista nopeampaa. Kasvien päivittäinen kasvu kasvukauden aikana on samalla tasolla kuin lämpimämmän ilmaston kasvien.

Lue lisää: Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi