Arktisten olosuhteiden lisäksi yhteiskunnallisilla tekijöillä ja osaamisella on suuri merkitys Suomen ruuantuotantoon. Pohjoisen ekologiset olosuhteet ovat osaltaan vaikuttaneet yhteiskunnan rakentumiseen ja osaamisen kehittymiseen. Näin ollen ne vaikuttavat yhteiskuntatekijöiden kautta välillisesti myös ruuantuotantoomme. 

Vahva yhteistoiminta on perinteisesti kuulunut suomalaisen maaseudun elämään

Yhteistyön perinne on levittänyt osaamista ja innovaatioita

Suomessa ruoka on tuotettu perinteisesti sukupolvelta toiselle siirtyvillä pientiloilla. Perheviljelmät ovat edelleen pääasiallinen ruuantuotantotapa. Vaikka tilamäärä on viime vuosina vähentynyt, tilakoko on kasvanut. Suomessa myös metsä on olennainen osa maatilaa. Vahva yhteistoiminta on historiallisesti kuulunut suomalaisen maaseudun piirteisiin, ja esimerkiksi osuuskuntatoiminnalla on ollut merkitystä maatalouden uudistumiseen ja innovaatioiden leviämiseen. Yhteistyön perinne ilmenee nykyäänkin monimuotoisena ruuantuotantoketjun yhteistyönä. Perinteiset innovaatiot kuten viljelykierto ja rehun säilönnässä käytetyt menetelmät ovat edelleen tärkeä osa arktista ruuantuotantoa.

Perinteiset ja uudet innovaatiot tärkeä osa arktista ruuantuotantoa

Tulevaisuuden haasteet

Ruuantuotannon ja kulutuksen ennustetaan kasvavan huomattavasti tulevaisuudessa väestönkasvun takia. Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan Suomessa viljelyrajojen siirtymistä pohjoiseen, kasvukauden pitenemistä ja satojen paranemista lähivuosikymmeninä. Näin Suomen vastuu globaalissa ruuantuotannossa kasvaa.

Suomalaisella arktisella ruuantuotannolla on osaamista ja teknologiaa, joiden avulla on mahdollista kehittää kestävää ruuantuotantoa kohti kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteita. Muun muassa digitalisoituminen, bioenergian käyttö ja teollinen sekä esineiden internet voivat vahvistaa myös arktisen maatalouden ja elintarvikeketjun hallintaa ja tehokkuutta.

Lue lisää: Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi