Puhtaan ruuan lähtökohta on puhdas vesi. Suomessa on runsaat ja korkealaatuiset vesivarat ja pohjaveden osalta Suomi on täysin omavarainen. World Water Councilin ja Britannian Centre for Ecology and Hydrologyn kehittämän vesiköyhyysindeksin mukaan Suomi on veden suhteen maailman rikkain maa. Vesiköyhyysindeksissä otetaan huomioon paitsi vesivarojen määrä ja laatu myös muita tekijöitä, kuten pääsy vesiresursseihin, vesihuollon kattavuus ja veden käyttö teollisuudessa ja maataloudessa. Suomi on ensimmäinen maa, jossa on tehty vesitilinpito noin 200 toimialan tarkkuudella. Oman veden käyttömme tunteminen mahdollistaa seurantaa ja tavoitteiden asettamista kullekin talouden toimialalle erikseen.

Suomessa on erinomaiset vesivarat

Globaali vedenniukkuusindeksi (UNEP 2015)

Suomalaisella ruualla on pieni vesijalanjälki

Suomessa tuotetulla ruualla on vesivaroihimme suhteutettuna pieni vesijalanjälki. Runsaat vesivaramme mahdollistavat puhtaan veden käytön ruuantuotannon eri vaiheissa. Suomessa kulutetaan vain noin kolme prosenttia vuosittain uusiutuvista makean veden varoista, kun se pahimmilla vesikriisialueilla saattaa olla lähellä sataa prosenttia. Merkittävä osa suomalaisten vesijalanjäljestä on peräisin tuontituotteiden tuotantoon kuluneista ulkomaisista vesivaroista.

Suomessa on mahdollista lisätä vesi-intensiivistä ruuantuotantoa

Potentiaalia käytön kasvuun

Runsaiden vesivarojen ansiosta meillä kasvaa sadevedellä sellaisetkin viljelykasvit, jotka vesiniukemmilla alueilla edellyttävät kastelua. Suomen runsaat vesivarat mahdollistavat niiden määrällisesti kestävän käytön. Maailmalaajuisesti tarkasteltuna Suomi on yksi niistä alueista, jotka voivat lisätä tulevaisuudessa vesi-intensiivistä ruuantuotantoa kuten kasvihuoneviljelyä, kastelua vaativien avomaakasvien viljelyä sekä lihantuotantoa ilman merkittäviä negatiivisia vaikutuksia vesitalouteemme tai vedenkulutuksen kautta ekosysteemeihimme. Maatalouden osuus Suomen kokonaisvedenkäytöstä noin viisi prosenttia, kun se maailmanlaajuisesti on keskimäärin noin 70 prosenttia. Suomalainen vesiteknologiaosaaminen (vesienkäsittelymenetelmät esim. raakaveden, likavesien että erilaisten prosessien sisäisten vesikiertojen puhdistamiseen, prosessiteollisuuden vedenkäytön tehostaminen) on korkeatasoista.

Vuotuinen sademäärä vaihtelee mutta lumen sulamisvedet korvaavat vähäsateisuutta

Suomessa ei ole pitkiä sateettomia kausia, vaan tavallisesti sadetta saadaan ympäri vuoden ja kaikkina vuodenaikoina. Vuotuinen sademäärä vaihtelee Suomen eri osissa suuresti. Vähiten sataa Lapissa, noin 400–450 mm, ja eniten maan etelä- ja keskiosissa, noin 600–750 mm vuodessa. Suomessa vuotuinen sademäärän vaihtelu alueittain on kuitenkin huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa.

Kasvukauden aikainen vaihtelu on puolestaan suurta. Kevät ja alkukesä ovat esimerkiksi viljelykasveille usein liian kuivia, loppukesä ja sadonkorjuuaika puolestaan ovat usein liian sateisia. Lumen sulamisvedet korvaavat kuitenkin alkukesän vähäsateisuutta. Syksyn sateisuuden ja kosteuden takia viljat kuivataan Suomessa kuivureissa. Kuivauksen avulla parannetaan viljan säilyvyyttä pienentämällä home- ja hometoksiiniriskiä.

Käytössämme on vain 10 % pohjavedestä

Puhdasta vettä maan alla ja pinnalla

Maassamme on 6 350 pohjavesialuetta, joilla muodostuu 5,4 miljoonaa kuutiota pohjavettä vuorokaudessa. Ainoastaan noin 10 % muodostuvasta pohjavedestä on käytössä. Pohjavedet ovat hyvälaatuisia. Suomessa on pohjaveden muodostumiselle otollisia alueita (sora- ja hiekkamuodostumat), eikä yhtenäinen kallio Suomen alla päästä vettä läpi. Laadultaan ja antoisuudeltaan parhaat pohjavedet esiintyvät hiekasta ja sorasta muodostuneissa harjuissa ja reunamuodostumissa, kuten Salpausselän harjuissa.

Suomen ilmasto on sopiva järvien syntymiselle: täällä sataa tarpeeksi ja viileässä ilmastossa haihtuu vain vähän vettä ilmaan. Yli 80 prosenttia järvi- ja merialueestamme on pintaveden perusteella vedenlaadultaan erinomaista tai hyvää.

Lue lisää: Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi