Maidontuotanto on suomalaisen maatalouden selkäranka. Maidon ja naudanlihan tuotanto kytkeytyvät toisiinsa, sillä noin 90 prosenttia kotimaisesta naudanlihasta saadaan ekotehokkaasti maidontuotannon sivutuotteena. Suomen naudanlihan- ja maidontuotannolle on ominaista eläinrotujen monimuotoisuus, joka on kulttuurista perua. Naudanlihantuotanto perustuu Suomessa maito- ja liharotuisiin eläimiin. Maitorotuisten osuus on kuitenkin suurempi, liharotuisia eläimiä on kokonaismäärästä vain noin 17 %. Maidon- ja naudanlihantuotanto painottuu Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon.

Maidontuotanto ylläpitää nurmenviljelyä pelloilla, jotka muuten voisivat jäädä vaille käyttöä

Naudanlihan- ja maidontuotanto liittyy vahvasti tiloilla kasvatetun rehun tuotantoon. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että naudat ruokitaan kotitilalla tuotetulla nurmirehuilla. Etenkin maidontuotanto ylläpitää nurmenviljelyä pelloilla, jotka muuten voisivat jäädä vaille käyttöä. Suomessa nurmenviljely keskittyy maidontuotannon kanssa maantieteellisesti samoille alueille.

Viileässä ilmastossa kannattaa kasvattaa nurmirehua

Suomen ilmastossa rehujen viljelyssä korostuu nurmirehuntuotanto. Ilmastomme asettamien rajoitteiden takia esimerkiksi viljan viljely ihmisravinnoksi Suomen pohjoisimmilla alueilla on kannattamatonta. Nurmentuotannon suhteellinen etu kasvaakin etelästä pohjoiseen, koska pohjoisemmaksi mentäessä nurmea tuotetaan siellä, missä muiden kasvien tai viljojen viljely ei ole enää kannattavaa. Nurmentuotannon jatkumona on sen jalostaminen maidoksi ja lihaksi.

Rehun kasvupaikan ilmasto vaikuttaa sadon määrään, laatuun ja ominaisuuksiin. Arktinen viileä ilmasto vähentää kasvintuhoojien esiintymistä, minkä ansiosta suuria määriä kasvinsuojeluaineita ei tarvita. Vähäinen kasvinsuojeluainetarve puolestaan auttaa ylläpitämään maaperän vähäistä raskasmetallipitoisuutta ja edesauttaa osaltaan puhtaiden rehujen tuottamista. Puhtaat rehut vaikuttavat myös lannan kautta epäsuorasti maaperän laatuun.

Pohjoisen viileän ilmaston ansiosta muun muassa sisäruokintakauden aikana navetoissa vallitsee viileä, hyvä ilmanlaatu (ilmanvaihdoltaan oikein mitoitetuissa pihatoissa ja parsinavetoissa). Pitkästä sisäruokintakaudesta huolimatta osalla lehmistä on mahdollisuus käydä jaloittelutarhassa. Talvella jaloittelutarhan mahdollinen lumipeite puhdistaa sorkkia parantaen sorkkaterveyttä. Lypsylehmät viihtyvät hyvin myös verhoseinä- tai kylmäpihatoissa, jolloin rakennuksen lämmitykseen käytettävä energiankulutus on suhteellisen pientä. Kylmästä talvesta on hyötyä myös maidon kuljetuksille – tarvitaan vain eristetyt kuljetustankit.

Laiduntaminen edistää luonnon monimuotoisuutta

Lyhyen kasvukauden alussa alkaa laidunkausi. Laidunnus lisää kasvupaikan valoisuutta ja lämpöä sekä vähentää maaperän ravinteisuutta. Erityisesti matalakasvuiset ja vähäravinteisuuteen sopeutuneet kasvilajit hyötyvät laidunnuksesta. Karjan tallaus myös paljastaa maanpintaa, mikä helpottaa toivottujen kasvilajien siementen itämistä. Laidunnuksessa eläimet syövät kasvillisuutta vähitellen, epätasaisesti ja valikoiden. Laiduntaminen säilyttää maisemat avoimina ja edistää luonnon monimuotoisuutta kukkien, hyönteisten, perhosten ja lintujen lisääntymisen myötä.

Laiduntavat eläimet ovat myös tärkeä osa tuottavaa maaseutua ja elävää maaseutumaisemaa. Eläimiä tarvitaan tehokkaina ja ympäristöystävällisinä maisemanhoitajina. Kaunis, hoidettu maisema on osa viihtyisää asuinympäristöä. Laiduntaminen on lehmien lajinmukainen ja maidontuotannon imagon kannalta hieno asia. Laidunrehu on usein myös edullista rehua.

Maaperämme on puhdasta muttei kovin viljavaa

Suomen maaperä on puhdasta ja sen raskasmetallipitoisuus on alhainen. Tämä johtuu maaperän luontaisista ominaisuuksista, ja osittain siitä, että kuormittavaa teollisuutta ja muuta inhimillistä toimintaa on pinta-alayksikköä kohti vähän verrattuna tiheämmin asuttuihin alueisiin. Vaikka Suomen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdasta, se ei ole luontaisesti kovin viljavaa, sillä se on hapan ja sisältää kohtalaisen vähän ravinteita. Suomen happamat ja turvepohjaiset maat sopivat kuitenkin hyvin nurmirehulle. Viljavuutta pyritään parantamaan kalkituksella, lannoituksella, sopivilla viljelykasveilla ja maan muokkauksella.

Harvasta asutuksesta hyötyä ja haittaa

Harvalla asutuksella ja tilojen välisillä pitkillä etäisyyksillä on positiiviset vaikutukset kasvitautien hallintaan rehuntuotannossa, koska niillä ei ole mahdollisuutta levitä tilalta toiselle. Harvasta asutuksesta johtuen etäisyydet tilojen ja teurastamoiden välillä ovat pitkät, mutta toisaalta suhteessa eteläisempiin maihin teuraskuljetukset ovat Suomessa lyhyet. Suomessa eläinten kuljetus on lakisääteistä ja luvanvaraista toimintaa ja eläinten kuljetukseen erikoistuneilla ammattilaisilla tulee olla alan koulutus ja pätevyystodistus. Suomessa kuljetusautot on varusteltu pitkien matkojen kuljetusta varten ja kuljetukset myös suunnitellaan etukäteen siten, että matka-aika jää mahdollisimman lyhyeksi.

Eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta nautojen teuraskuljetukset ovat pidempiä kuin sikojen, mutta kuljetuskalusto on maailman parhaiten varusteltua. Kuljetuksia koskee myös tiukka lainsäädäntö kuljetusaikoihin ja lämpötiloihin liittyen.

Eläinten hyvä hoito on keskeistä eläintautien ehkäisemisessä, antibiootteja ei käytetä ennaltaehkäisevästi

Eläinten hyvinvointiin panostetaan tiloilla

Suomen lainsäädäntö tukee eläinten hyvinvointia monin tavoin. Nautojen kannalta tärkeää on parsinavettojen laidunnusohjeisto. Pihatoilla tätä ei tarvita. Ankarien sääolojen ajaksi eläinten on päästävä suojaan. Kylmyys yhdistettynä vetoisuuteen ja märkyyteen on ongelma, muutoin kuumuus on naudoille aina pahempi kuin alhainen lämpötila sellaisenaan.

Eläintautien ehkäiseminen on arkityötä Suomessa. Eläinten hyvä hoito ja tautivastustustyö ennaltaehkäisee osaltaan eläintauteja, minkä ansiosta myös tarvittavan lääkitysten määrä on alhainen. Suomessa vallitseekin tautivapaus salmonellan, paratuberkuloosin, bruselloosin, leukoosin ja sinikielitaudin osalta. Nautoja lääkitään vain tarpeeseen eikä antibiootteja käytetä ennaltaehkäisevästi. Eläimille ei myöskään syötetä lihaksia kasvattavia hormoneja.

Eläinten terveys ETT ry:n rakentama kansallinen nautaterveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva dokumentoi terveydenhuollon toimet ja edistää tuoteturvallisuutta elintarvikeketjussa. Naseva käsittää sähköisen rekisterin, johon sisällytetään muun muassa tiedot tilasta, terveydenhuoltosopimuksesta sekä eläinten lääkityksistä ja terveydentilasta. Lisäksi siellä on tiedot eläinten ostoista, siirroista, kuolleisuudesta, eläinlääkärin käynneistä ja tehdyistä havainnoista. 

Positiivilista kertoo puhtaista rehuista

Tuoteturvallisuuden hallinta alkaa rehu- ja panosteollisuudesta. Rehu- ja panosteollisuuden tuoteturvallisuutta edistäväksi hyvä käytäntö on Eläinten terveys ETT ry:n ylläpitämä rehutoimittajien positiivilista. Se edesauttaa puhtaiden rehujen käyttöä ja vaikuttaa eläinten hyvinvointiin. Positiivilista on lista rehun toimittajista, jotka ovat sitoutuneet tautiriskien hallintaan (laadunvarmistussuunnitelma, salmonellan torjunta ja tuontitutkimukset). Rehujen Positiivilistan avulla ETT ry ylläpitää tietoja niistä rehualan toimijoista, jotka tekevät vapaaehtoisia riskienhallintatoimia rehujen maahantuonnissa, valmistuksessa ja välityksessä.

Lue lisää:

Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi

Ruokafakta