Suomen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdasta ja sen raskasmetallipitoisuudet ovat alhaisia. Osa raskasmetalleista kuuluu luontaisesti alueen maaperään, kuten arseeni joillakin Suomen alueilla. Usein raskasmetallipitoisuudet ovat kuitenkin ihmisen toiminnasta johtuvia lannoitteiden ja lannan, kompostoidun yhdyskuntajätteen, biokaasutusjäännöksen sekä muiden maanparannusaineiden mukana levitettyjä. Teollistuneilla alueilla raskasmetallipitoisuudet liittyvät teollisuuslaitosten päästöihin; toisin sanoen ilman laatuun. Näin ollen Suomen puhdas ilma varmistaa myös maa-alueiden puhtautta. Suomessa myös vähäinen torjunta-aineiden käyttö vaikuttaa maaperän puhtauteen positiivisesti.
Vähäinen torjunta-aineiden käyttö vaikuttaa maaperän puhtauteen
Suomi on metsäinen maa
Suomi on edelleen poikkeuksellisen maaseutumainen maa verrattuna suureen osaan muita kehittyneitä maita. Suomen väestöntiheys on hyvin alhainen muihin Euroopan maihin verrattuna. Lisäksi suuri maaseutumaisten alueiden osuus ja pitkät etäisyydet keskimääräistä pienempien kaupunkien välillä ovat Suomelle leimaavia tekijöitä. Poikkeuksellista moniin muihin harvaan asuttuihin maihin verrattuna on kuitenkin se, että lähes koko maa on asuttu. Suomi on maapinta-alaan suhteutettuna Euroopan metsäisin ja maailman kymmenenneksi metsäisin maa. Suomen maapinta-alasta 72 % on metsää, kun taas EU-alueella metsän osuus on keskimäärin vain 37 % maapinta-alasta.
Valtaosa Suomen metsistä soveltuisi luomukeruualueiksi
Maailman suurin luomukeruuala
Puhtaasta maaperästä ja ilmasta kertoo myös Suomen metsien laaja luomukeruuala. Suomessa on maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, 11,6 miljoonaa hehtaaria. Se on 30 prosenttia maailman kaikesta luomukeruualasta. Valtaosa luomukeruualasta sijaitsee Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa, mutta Suomen luomukeruuala olisi mahdollista kasvattaa vielä yli kaksinkertaiseksi, sillä Suomen metsistä yli 90 prosenttia soveltuisi luomukeruualueiksi.
Lue lisää: Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi