Suomi on merkittävä kuminan tuottaja ja viejä Euroopassa. Kumina on poikkeuksellinen kasvi, sillä myös pohjoisissa oloissa siitä saadaan tilakoot huomioiden yhtä suuria satoja kuin viljavissa Keski-Euroopan maissa. Keski-Euroopassa kuitenkin suositaan heidän oloissaan satoisia ja tuottavia lajikkeita, kuten vehnää. Halukkuutta tuottaa suhteessa vähemmän kannattavaa kuminaa ei juuri ole. Koska Euroopassa ja maailmalla keskitytään muihin lajeihin, ei ylitarjontaa synny ja hinta pysyy suomalaisille tuottajille riittävän kilpailukykyisenä. Kuminasta suomalaiset ovatkin löytäneet itselleen mainion markkinaraon. Suomalainen kumina on laadukasta, ja siksi ulkomaalaiset ostajat arvostavat sitä.

Suomalainen kumina on laadukasta ja Suomi onkin merkittävä kuminan tuottaja Euroopassa

Monivuotinen kumina viihtyy Suomen olosuhteissa

Keski-Euroopassa viljellään pääsääntöisesti yksivuotisia lajikkeita, kun taas Suomen lyhyt kasvukausi pakottaa viljelemään monivuotisia lajikkeita, koska yksivuotiset lajikkeet eivät ehdi kypsyä. Monivuotisten lajikkeiden etuna on, että ne voidaan kylvää koska tahansa sopivien kelien osuessa kohdalle touko-heinäkuussa. Monivuotinen kumina korjataan ennen muita viljoja heinä-elokuun taitteessa, jolloin viljojen korjuu ei ole vielä ajankohtaista. Näin ollen kumina tasaa viljelijän työhuippuja sekä kylvö- että korjuuvaiheessa.

Suomen kesä lämpötiloineen soveltuu hyvin monivuotiselle kuminalle. Epätavallisen korkea lämpötila voi aiheuttaa häiriöitä kukintaan, eivätkä pölyttäjähyönteiset lennä liian kuumassa, jolloin pölyttyminen kärsii. Myös viileät keväät ovat kuminalle mieleen: kasvi versoo silloin hyvin.

Kuminan korjuuaika on otollinen Suomen tuulten näkökulmasta. Kesällä Suomessa tuulee vähän, mutta syksyn mittaan tuulet yltyvät. Kesien vähätuulisuus on kuminan kannalta hyvä, koska tuuli hankaa siemeniä toisiaan vasten, mikä vähentää siementen öljypitoisuutta. Lisäksi kovat tuulet saavat siemenet helpommin varisemaan maahan, jolloin talteen saatu sato pienenee. Näin ollen monivuotisten kuminalajikkeiden rytmi on optimaalinen Suomen olosuhteille. Valmistuminen ja korjuu ennen syksyn tuulia ja sateita tukee öljypitoisuuden ylläpitoa.

Talvi edistää monivuotisen kuminan kukintaa

Talvi tukee kuminan viljelyä

Talvi pakkasineen tukee monivuotisen kuminan viljelyä Suomessa. Sen lisäksi, että talvi hillitsee yleisesti kasvitauteja, se hidastaa yhdessä kylmän kevään kanssa kuminanrengaspunkin elossa säilymistä ja lisääntymistä. Talvi edistää myös monivuotisten lajikkeiden kukintaa, mikä puolestaan on edellytys siementen tuottamiselle.

Talveen liittyy oleellisesti myös maan routiminen, mikä osaltaan muokkaa maata. Roudinta parantaa maan rakennetta, edistää kasvien vedensaantia ja tukee kuminan suorakylvön mahdollisuutta. Suorakylvö puolestaan on viljelymuotona ympäristöystävällinen, sillä se vähentää peltoon kohdistuvaa rasitusta. Se jättää maan kasvipeitteiseksi kasvukauden ulkopuoliseksi ajaksi, mikä hidastaa eroosiota. Lisäksi suorakylvö säästää sekä viljelijän aikaa että polttoainetta. Talven sekä viileän kevään ja syksyn ansiosta kuminavarastot kyetään pitämään viileinä vähemmällä energialla verrattuna lämpimänpiin maihin. Viileässä säilyttäminen ylläpitää kuminan hyvää mikrobiologista laatua.

Kumina lisää monimuotoisuutta

Sen lisäksi, että ekologiset olosuhteemme sopivat hyvin monivuotiselle kuminalle, on kumina monella tavoin hyväksi niin meidän maaperällemme kuin monimuotoisuudelle. Monivuotisena kasvina kumina hidastaa peltojen eroosiota ja siten ravinteiden huuhtoutumista. Lisäksi kumina on tehokas ravinteiden hyödyntäjä ja toisaalta vaatimaton typen käytön suhteen, mikä pienentää ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Monivuotisena kasvina kumina lisää myös biologista monimuotoisuutta, edistää pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten elinoloja sekä tarjoaa ravintoa myös monille tuhoeläinten luontaisille vihollisille. Kumina myös hyödyntää maan vesivaroja tehokkaasti jo varhain keväällä eikä kastelun tarvetta ole.

Osaamista ja yhteistyötä kumina-alalla

Kumina on maustekasvi ja sen hedelmät sisältävät aromin antavaa öljyä. Merkittävimmät haihtuvat öljyt ovat karvoni ja limoleeni, jotka kattavat 95 % kuminan haituvista öljyistä. Kuminan aromaattinen laatu perustuu etenkin karvoni/limoleeni-suhteeseen. Korkea karvonipitoisuus on kuminan laatutekijä ja lisää kuminan arvoa. Lajikevalinnalla on suuri merkitys siementen öljypitoisuuteen ja öljyn laatuun. Suomessa viljeltävillä monivuotisilla lajikkeilla on pääsääntöisesti korkeammat öljypitoisuudet verrattuna yksivuotisiin lajikkeisiin. Suomalaisen osaamisen ansiosta korjuun, kuivatuksen ja varastoinnin aikana öljypitoisuus kyetään hyvin säilyttämään.

Suomen kumina-ala on pieni ja hyvin integroitunut. Toimialalla on korkeaa osaamista ja takana pitkäjänteinen yhteistyö. Esimerkki toiminnan järjestelmällisyydestä on mm. kuminaerien jäljitettävyys. Jo toiminnan alusta lähtien yritykset ovat pitäneet viljelijöiden kuminaerät erillään noin 1 000 kg laatikoissa. Näytteet otetaan ja laatuominaisuudet kirjataan joka tuottajan erästä erikseen. Yrittäjien mukaan ulkomaiset toimijat arvostavat Suomen toimijoiden ylläpitämää järjestelmää, koska sen avulla voidaan tyydyttää asiakkaiden tarkatkin laatuspesifikaatiot. 

Lue lisää:

Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi

Ruokafakta