Peruna on perinteisesti ollut tärkeä viljelykasvi suomalaisille ja keskeinen osa ruokakulttuuriamme. Siemenperunan viljely perustuu tautivapaan ja puhtaan siemenen käyttöön. Ilmasto-olosuhteet ovat suotuisia Pohjois-Pohjanmaalla, jonne siemenperunan viljely on keskittynyt.  Alueella on pitkä kasvukausi ja hallaa esiintyy suhteellisen harvoin. Esimerkiksi Limingan ja Tyrnävän kuntien alueella ei esiinny tai niiltä on pystytty hävittämään kasvintuhoojat kokonaan. Pohjois-Pohjanmaa tuottaa sertifioidusta siemenperunasta noin 70 prosenttia. Suomalainen siemenperuna on erittäin haluttua puhtautensa vuoksi, ja sitä viedään mm. Venäjälle, Ruotsiin ja Turkkiin.

Peruna pitää viileästä ja kosteasta

Perunan kasvupaikan ilmasto vaikuttaa perunasadon määrään ja laatuun. Peruna viihtyy viileässä ja kosteassa. Optimilämpötila kasvulle on 15–20 astetta, alaraja 5–10 astetta. Liian viileät tai toisaalta liian lämpimät olosuhteet hidastavat kasvua. Suomessa on kesällä otolliset kasvuolosuhteet lämpötilojen osalta juuriston kehittymiselle ja lehtien kasvulle. Perunalle edulliset lämpötilat ja olosuhteet vähentävät kirvojen aktiivisuutta ja virustautien leviämistä.

Perunan kasvurytmi on kiivas ja valoisat kesäyöt kiihdyttävät perunan kasvua. Pitkässä päivässä kasvaneiden perunoiden satotaso on huomattavasti suurempi kuin lyhyen päivän olosuhteissa kasvaneilla, vaikkakin lajikekohtaisia eroja löytyy siinä, kuinka voimakkaasti ne reagoivat päivän pituuteen. Runsaasta auringonvalosta on hyötyä myös perunaruton itiöiden torjunnassa.

Syksyisin lämpötilat ovat otolliset perunan nostolle ja loka-marraskuun yölämpötilat ovat yleensä riittävän matalia pudottamaan varastojen lämpötilaa, jolloin varastojen jäähdytys vaatii vähemmän energiaa kuin lämpimässä ilmastossa. Suomessa varastointiosaaminen on huippuluokkaa ja tiloilla on mm. hyvät laitteet ja tilat.

Siemenperunatuotannon kemiallinen jalanjälki on pieni

Pitkä, kylmä talvi ja routiva maa edesauttavat jääntiperunan tuhoutumista. Siemenperunan tuotantoa haittaavia kasvitauteja ei juuri ole, mikä johtuu viileästä ilmastostamme. Viileä ilma ja maan sulaminen ja jäätyminen useaan kertaan talven aikana hidastaa myös kasvintuhoojien lisääntymistä ja kehitystä ja hidastaa useampien maasta leviävien tautien lisääntymisen. Niinpä maaperässä ja kasvustossa on pienempi tarve kasvinsuojeluaineille. Suomalaisen siemenperunantuotannon ”kemiallinen jalanjälki” on kokonaisuudessaan pieni.

Tuotannon valttina hyvät vesivarat

Pohjavesivarannot ovat Suomessa suuret ja niiden laatu on hyvä. Pinta- tai pohjavettä on yleensä tuotantoalueilla riittävästi. Korkeimpien siemenluokkien tuotannossa kasteluun käytetään mieluiten pohjavettä bakteeritautien riskin vähentämiseksi. Pinta- ja pohjavettä voidaan lisäksi käyttää varastolaatikoiden pesuun ja desinfiointiin. Sadetuksen avulla varaudutaan myös hallan vaaraan ja tämä onkin isoilla aloilla usein ainoa käyttökelpoinen keino.

Tutkimusta, neuvontaa ja koulutusta

Suomalaisen siemenperunatuotannon osaamisen takana on monia tekijöitä kuten korkealaatuinen tutkimustoiminta sekä neuvonta, joka vie tutkimustietoa käytäntöön. Suomessa on useita peruna-alan tutkimukseen, neuvontaan ja koulutukseen liittyviä tahoja kuten Perunantutkimuslaitos (Petla), Luonnonvarakeskus (Luke), valtakunnallisia neuvontajärjestöjä (ProAgria), maatalousalan oppilaitoksia sekä yhdistyksiä kuten ProPeruna, Suomen perunaseura ja PerunaSuomi ry. Perunan viljelijöillä on korkea ammattitaito ja koulutustausta. Yhteistyö koko perunantuotantoketjun toimijoiden osalta on tiivistä ja pitkäkestoista. Alan yritykset yhteistyössä tutkimuksen kanssa ovat kehittäneet järjestelmiä laatutietojen saamiseksi asiakkaan käyttöön (esim.ePeruna).

Siemenperunan alkuperä pystytään jäljittämään

Viranomaistaho (Evira) valvoo ja ohjeistaa sertifioidun siemenperunan tuotantoa. Tuotanto-ohjeistus pohjautuu EU-lainsäädäntöön ja Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Lainsäädäntö koskee siemenperunan tuotantoa, sertifiointia, markkinointia ja maahantuontia. 

Siemenperunan tuotantoketjusta kertyvä tiedon määrä on suuri. Kasvin terveyskysymysten takia on tärkeää pystyä jäljittämään siemenperunan alkuperä. Tässä auttaa dokumentoitu tieto vakuustodistukseen merkitystä kauppaerästä, siemenluokasta, lajista ja lajikkeesta, vakuuden myöntämispäivämäärä, kasvinsuojelurekisterinumero, pakkauksen koko, tuotantomaa, mukulakoko, EU:n suoja-alueet vaarallisten tuhoojien suhteen sekä pakkaamon nimi. Lisäksi vakuuslipukkeessa näkyy viljelystarkastusnumero.

Lue lisää:

Arktinen ruoantuotanto – Taustaselvitys ja kiteytysmatriisi

Ruokafakta

Perunantutkimuslaitos